NOUTAJA METSÄLLÄ
(Teksti SNJ ry:n sivuilta; Kirjoittaja Antti Nurmi)
Vuosittainen vesilintusaaliimme on eräitten arvioiden mukaan reilut 0,5 miljoonaa kappaletta. Vaikeista metsästysolosuhteista johtuen haavakkojen ja löytymättä jääneen riistan määrä on suuri. Kukaan ei ole uskaltautunut määrää julkisesti edes arvailemaan. Käsi sydämelle - jokainen voi tehdä omat arvionsa kokemustensa perusteella. Juuri näissä olosuhteissa koulutettu noutaja on korvaamaton metsästystoveri.
Monipuolinen metsästyskoira
Vaikka äkkiarvaamatta toisin ajattelisi, on noutajien metsästyskausi pitkä. Se alkaa jo heti jäiden sulettua uroshaahkojen metsästyksestä ja päättyy joillakin vasta talvella fasaanijahtien loputtua. Väliin mahtuu kyyhkyn metsästys, varsinainen leipälaji eli sorsastus, kanalinnustus, syksyinen merilinnustus ja kaikkia näitä täydentämään vielä riistanhoitotyönä tehtävä varisten harventaminen.
Parhaimmillaan ja oikein koulutettuna noutajat ovat erinomaisia ja monipuolisia metsästyskoiria. Ne täyttävät isäntiensä toiveet metsällä ja ovat samalla mitä mainioimpia perhekoiria.
Perusta
koiran käyttökelpoisuudelle luodaan jo varhaisella iällä. Tärkeimmät perusasiat ovat: ehdoton paikalla pysyminen myös ammuttaessa, ehdoton luoksetulo (mielellään pillillä), esineiden kantaminen (josta sitä ei koskaan saa rankaista, vaikka kyseessä olisivat isännän tuhannen markan krokotiilinnahkaiset pyhäkengät) sekä rajaton luottamus isäntäänsä. Ennen näitä taitoja on turha ryhtyä varsinaisiin noutoharjoituksiin. Jatkossa sitten keskitytäänkin valmentamaan noutajaa metsästykseen tarvittavissa taidoissa.
Tärkeimpiä ovat itsenäinen hakutyö vaikeastakin maastosta, ohjattavuus haluttuun paikkaan, itsehillintä ja rauhallinen käyttäytyminen provosoiduissakin tilanteissa ja koiran totuttaminen kaikenlaiseen riistaan. Yhteistyön merkitystä ei voi koskaan tarpeeksi korostaa: vaikka noutajilla olisikin vaistomainen halu noutaa, ei sillä ole pakottavaa tarvetta palauttaa saalistaan isännälle. On ilo katsella sellaista noutajan työskentelyä, jossa palauttamisvauhti ei häpeä menolaukkaa. Jos näin ei ole, on syitä haettava tarkastelemalla omaa kuvaansa kammarin peilistä.
|